Vastatuuli antaa viisautta
Tervetuloa Hollantiin
Kun odotat lasta,
se on kuin suunnittelisi ihmeellistä lomamatkaa Italiaan.
Ostat nipun opaskirjoja ja teet ihania suunnitelmia.
Colosseum. Michelangelon David. Gongolien Venetsia.
Ehkä opettelet joitain käteviä italialaisia sanontoja.
Kaikki se on hyvin innostavaa.
Kuukausien innokkaan odotuksen jälkeen suuri päivä
viimeinkin koittaa. Pakkaat laukkusi ja lähdet matkaan.
Useita tunteja myöhemmin lentokone laskeutuu.
Lentoemäntä tulee ja sanoo:
-Tervetuloa Hollantiin!
-Hollantiin?
Kuinka niin Hollantiin? Varasin paikan Italiaan menevään koneeseen.
Minun pitäisi olla Italiassa. Koko elämäni olen unelmoinut pääseväni
sinne. Mutta lentosuunnitelmaan on tullut muutos. Kone on laskeutunut
Hollantiin ja sinne sinun on jäätävä.
Tärkeintä on kuitenkin,
ettei sinua viety mihinkään hirveään,
inhottavaan, likaiseen paikkaan, jossa on kauheita tauteja ja
nälänhätää. Olet tullut vain erilaiseen paikkaan. Niinpä sinun on
mentävä ostamaan uusia opaskirjoja. Sinun on opittava aivan uusi kieli,
ja kohtaat joukon uusia ihmisiä, joita et muuten koskaan olisi tavannut.
Se on vain erilainen paikka. Se on vähemmän loistelias kuin Italia, ja
elämänrytmi on hitaanpaa kuin Italiassa. Mutta oltuasi siellä jonkin
aikaa, saatuasi hengityksen tasaantumaan, katsot ympärillesi ja huomaat,
että Hollannissa on tuulimyllyjä ja tulppaneeja, Hollannissa on jopa
Rembrantin maalauksia.
Mutta kaikki tuttavasi ovat tohkeissaan Italian matkoistaan ja he
kerskailevat, kuinka ihanaa heillä siellä oli. Ja lopun elämääsi sanot:
Niin, sinne minunkin piti mennä. Sitä minä olin suunnitellut.
Eikä
se kipu haihdu koskaan, ei koskaan, pois, koska unelman menettäminen on
hyvin hyvin merkittävä menetys. Mutta jos vietät elämäsi surren sitä
tosiasiaa, että et milloinkaan päässyt Italiaan,
et ehkä milloinkaan ole vapaa nauttimaan niistä hyvin
erityislaatuisista, hyvin ihastuttavista asioista, joita Hollanti
tarjoaa.
- Emily Pear Kingsley: Welcome to Holland -
Äidin valinta
Jostakin
syystä kuvittelen Jumalan leijailevan maan päällä valikoiden
lisääntymisvälikappaleita hyvin huolellisesti ja harkiten.
Tarkkaillessaan Hän antaa enkeleilleen ohjeita tehdä merkintöjä suureen
mustaan kirjaan.
" Aalto Kaija, poika, suojelupyhimykseksi Matteus.
Metsä Maria, tyttö, anna suojelupyhimykseksi vaikka Gerald. Hän on tottunut rienaamiseen."
Lopuksi Hän sanoo enkelille erään nimen ja hymyilee:
"Anna hänelle vammainen lapsi".
Enkeli on utelias: "Miksi hänelle, Jumala? Hän on niin onnellinen."
"Aivan niin," Jumala hymyilee, "voisinko antaa vammaisen lapsen sellaiselle äidille, joka ei osaa nauraa? Se olisi julmaa."
"Mutta
onko hänellä kärsivällisyyttä?" enkeli kysyy.
"En tahdo hänellä olevan liikaa kärsivällisyyttä, muuten hän hukkuu
itsesääliin ja epätoivon mereen. Kunhan shokki ja paha mieli vaimenevat,
hän kyllä selviytyy. Katselin häntä tänään. Hänellä on juuri sellainen
itsetunto ja itsenäisyys, joka on niin harvinainen ja niin tarpeellinen
äidille.
Katsohan, lapsella jonka hänelle annan, on oma
maailmansa. Hänen on saatava se elämään hänen maailmassaan, eikä se tule
olemaan helppoa.
"Mutta Herra, luulenpa ettei hän edes usko
sinuun". Jumala hymyilee:" Ei haittaa, minä pystyn järjestämään sen. Hän
on täydellinen. Hän on juuri sopivan itsekäs."
Enkeli henkäisee:"
Itsekäs, onko se hyvä puoli?" Jumala nyökkää: " Ellei hän silloin
tällöin osaa erota lapsestaan, hän ei tule koskaan selviytymään."
"Tässä
on nainen, jonka teen onnelliseksi vajavaisella lapsella, hän ei vielä
käsitä sitä, mutta tavallaan häntä tullaan kadehtimaan. Hän ei koskaan
pidä ainoatakaan puhuttua sanaa itsestään selvänä. Hän ei koskaan pidä
yhtäkään askelta tavallisena.
Kun hänen lapsensa ensimmäisen
kerran sanoo "Äiti", hän on ihmeen todistaja ja hän tietää sen. Kun hän
kuvailee sokealle lapselleen puuta tai auringonlaskua, hän näkee sen
niin kuin vain harvat ihmiset näkevät minun luomistöitäni.
Sallin
hänen nähdä selvästi asiat, jotka minä näen - annan hänen kohota niiden
yläpuolelle. Hän ei koskaan tule olemaan yksin, minä olen hänen
vierellänsä hänen elämänsä jokaisena päivänä yhtä varmasti, kuin hän on
tässä vierelläni, koska hän tekee minun työtäni."
"Entäs hänen suojelupyhimyksensä?", enkeli kysyy heilutellen kynäänsä ilmassa. Jumala hymyilee:
"Peili riittää".
Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan
Pidän siitä miten kerrot asioita tunteita
Pidän siitä mitä teet, teet sen kauniisti ja hyvin
Sinä yllätät kaikki paitsi ne jotka tietää
Pieni ja hento ote ihmisestä kiinni
Aivan sama tunne kuin koskettava tuuli
Pieni ja hento ote - siinä kaikki
Olemisen riemu ei ravistele olkapäitä
Runoilijan kehto ei ole ruusuista tehty koskaan
Hiljaisuuden huntu ei milloinkaan petä kuulijaa
Mikä nämä yhdistää? Rakkaus suureen elämään
Turhanpäiväinen älykkyys syö ihmistä rotan lailla
Miten kaikki voi olla valmista kun ei ole edes tehty mitään?
Miten niin jalat maassa? Oletko nähnyt kenenkään kävelevän ilmassa?
Pidän sinusta siinä kaikki.
Valoa ja pimeää, ei siin ole mitään luonnotonta
Kummassakin laulussa hyvä tunne kasvaa ja kasvaa
En pidä siitä että siirtyminen vaatii mahtavia tekoja
Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään
- Dave Isokynä Lidnholm -
Ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää
- Albus Dumbledore -
Älä neuvo ennenkuin olet kulkenut päivän matkan hänen mokkasiineissaan.
- intiaanit -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti